Terveys on meille ja koirillemme tärkeää. Terveyden pettäessä moni asia muuttuu. Sairauden kanssa eläminen on rankkaa. Jokainen sairaan koiran kanssa elänyt tietää mistä on kyse: avuttomuus, kamppailu, tietämättömyys, eläinlääkärissä jatkuva vierailut, lääkitys ja kuntoutus. Joskus omistajalta vaaditaan raskaita päätöksiä koiran ollessa vielä nuori. Koiran oikeus syntyä terveenä pitäisi olla itsestäänselvyys, valitettavasti näin ei aina ole.

 Tehdyt selvitykset ja kyselyt vahvistavat, että koiranomistajat haluavat interaktiivisen, hyvän luonteisen, hyvän näköisen ja terveen koiran.

 Terveys on meille ja koirillemme tärkeää. Terveyden pettäessä moni asia muuttuu. Sairauden kanssa eläminen on rankkaa. Jokainen sairaan koiran kanssa elänyt tietää mistä on kyse: avuttomuus, kamppailu, tietämättömyys, eläinlääkärissä jatkuva vierailut, lääkitys ja kuntoutus. Joskus omistajalta vaaditaan raskaita päätöksiä koiran ollessa vielä nuori. Koiran oikeus syntyä terveenä pitäisi olla itsestäänselvyys, valitettavasti näin ei aina ole.

Koirakirjoissa kuvaillaan korostetusti koiran ulkonäön kriteerejä (Kuonon pituus, rintakehän leveys, hännän kaarevuus ja kuinka esim. lantion tulee olla pitkä ja hieman laskeva…), mutta luonteen kuvailu jää usein lyhyeksi ja epämääräiseksi.  Jalostuksen kehityksestä ei kerrota paljon. Sairaudet mainitaan joskus, mutta harvemmin terveysongelmia jotka liittyvät jalostukseen: esim. hengitysvaikeus liian lyhyen kuonon takia tai liian pienen pääkallon aiheuttama tuskaa, liian pitkän selän aiheuttamaa rasitusvammaa. Esteettisyys korostuu ja terveysaspektit unohtuvat. Pahimmillaan jalostetun ja trendikkään näyttelyssä menestyvän koiran ihopoimut leikataan, jotta eläin voisi elää normaalia elämää. Eihän näyttelymenestystä ikinä saisi asettaa jalostusvalinnoissa terveyden edelle.

Jotkut rodut jaetaan työ- ja näyttelylinjaisiin koiriin, mutta rodun luonteen määrittelyssä ei niinkään nähdä eroja. Terveyden tai luonteen muutoksia jalostusprosessissa ei tuoda esille. Näin työkoirasta voi tulla joidenkin mielestä hyvännäköinen ja trendikäs, vaikka ei pärjää enää energiatasoonsa nähden tarkoitettuun tehtäväänsä. Onko se eettisesti oikein?

Ajatus rotujen muuttamisesta tai rodun lopettamisesta geneettisen sairauden takia tuntuu olevan mahdotonta. ”Puhdasta rotua” ylläpidetään hanakasti, vaikka sairaita pentuja on yhä enemmän. Puhdasrotuinen linja on ehdoton ja siitä ollaan ylpeitä – Puhtaan rodun uskotaan takaavan, mitä saa. Onko todellisuus toinen? Kun trendi muuttuu, ulkonäkö muuttuu. Miten pitkälle ollaan valmiita menemään ? Joskus ihmisen vastuu unohtuu ja herätään liian myöhään. Pentutehtailu on herättänyt keskustelua, onneksi. Väärin perustein tehty jalostus on saanut liian vähän huomiota. Osa roduista on edennyt pieleen menneiden jalostusvalintojen takia tilaan, joka voisi tulkita eläinsuojelurikokseksi.

Koiran hankinnassa pitäisi olla valveutunut. Miten paljon rodun sairauksista ja jalostuksesta kerrotaan tulevalle omistajalle ? Keneen voi luottaa ? Mistä löytää geneettisesti terve koira ja luotettavaa tietoa ? Paljonko työtä pitää tehdä tulevan pennun terveyden varmistamiseksi ? Totuus: paljon.

Silti pennun terveyttä ei voi taata.

 Jalostukseen pitäisi käyttää vain fyysisesti ja henkisesti terveeksi todettuja koiria. Terveydestä ei saisi joustaa kauneuden tai rodun ylläpitämisen takia. Kaikki koirat ovat alun perin hybridejä, sekoituksia monesta. Jalostus on luonut monia hyviä rotuja, mutta olisi hyvä myöntää myös puutteet joidenkin rotujen jalostuksessa. Velvollisuutemme olisi korjata epäonnistumiset , vaikka se vaatisikin drastisia muutoksia.  Kauneuskriteerit ja trendit eivät saisi johtaa tyhmyyksiin koirien kustannuksella.

Vaara piilee kaupallisessa kysynnässä. Rodun kasvatus kiihtyy, kriteerit pettää.

Onneksi on kuitenkin kasvattajia jotka tekee jalostuksen eteen hyvää työtä.  Uskon aidosti useimpien kasvattajien pyrkivän kasvattamaan terveitä koiria. Tästä huolimatta liian monet koirat sairastavat ja kärsivät.